Nyt vihdoin kotona, tässä pieni yhteeveto loppulomasta...
Tiistaina, viimeisenä kokonaisena päivänä päätettiin olla tekemättä mitään muuta kuin palvoa aurinkoa, levätä tulevaa koitosta varten ja pakata. Lounaalla käytiin katsomassa olisko Louie ollut paikalla Wok n rollissa, muttei ollut. Tilattiin silti sapuskaa, joka oli suht hankalaa ja erittäin aikaa vievää kalkuttalaisen apupojan kanssa, joka ei juuri muuten kommunikoinut kuin leveästi hymyilemällä =) No, tilaus meni melkein oikein, mutta mä en taas pystynyt syömään kuin muutaman haarukallisen, kyllä otti päähän =(
Illalla päätettiin vielä käydä uudestaan, josko Louie olis paikalla, ja nyt oli. Sanoi jo luulleensa että olimme jostain suuttuneet kun ei oltu käyty. Selitimme kuinka kipeä olin ollut, jolloin sanoi ymmärtävänsä. Mikolle tarjosi synttäriviskin =) Nyt söin vain Tom Yum -keittoa, hyvää oli, mutta tekemistä siinäkin oli. Lisäksi Louie tarjosi mulle jotain sitruunakanaa keiton seuraksi, suurimman osan siitä vaivihkaa työnsin kuitenkin Mikolle... Kiittelimme kovasti ja Louie antoi meili- ja facebook -osoitteensa. Kiva kundi, ja oli hauska tutustua =)
Keskiviikko-aamun valjettua menimme aamupalan jälkeen vielä ottamaan hetkeksi aurinkoa, jonka jälkeen suihkuun ja loput kamat matkalaukkuihin. Mikko soitti Ranjeetille, joka ehti heti toivottelemaan hyvät syntymäpäivät sekä hyvät kotimatkat =) Pyysimme kuitenkin häntä hakemaan meidät ja viemään lentokentälle Anjunan markkinoiden kautta, ja tämähän onneksi kävi Ranjeetille.
Anjunassa ostimme viimeiset tuliaiset, kuten T-paitoja muksuille sekä ison kasan mausteita. Kun palasimme autolle, Ranjeet kysyi, voimmeko odottaa yhden minuutin, hän tulee kohta takaisin. Vastasimme, että tietenkin. Palattuaan hän antoi Mikolle sanomalehteen kiedotun paketin, jonka sisällä oli hupaisa naurava patsas. Patsas tarkoittaa onnellisuutta ja iloisuutta, ja kieltämättä hymy tulee huulille kun patsasta katsoo =D Ja aaaww, ihana muisto herttaisesta Ranjeetista <3 Pyysimme häneltä kotiosoitteen, jotta voimme lähettää hänelle lahjan myös; hänellä kun on lahjaksi saatu Nomination-koru, ja ajattelimme ostaa siihen Suomen lipun =)
Menimme vielä uudelleen Marienplatzille, jossa otimme Totoron kalansaaliista kuvan:
Tiistaina, viimeisenä kokonaisena päivänä päätettiin olla tekemättä mitään muuta kuin palvoa aurinkoa, levätä tulevaa koitosta varten ja pakata. Lounaalla käytiin katsomassa olisko Louie ollut paikalla Wok n rollissa, muttei ollut. Tilattiin silti sapuskaa, joka oli suht hankalaa ja erittäin aikaa vievää kalkuttalaisen apupojan kanssa, joka ei juuri muuten kommunikoinut kuin leveästi hymyilemällä =) No, tilaus meni melkein oikein, mutta mä en taas pystynyt syömään kuin muutaman haarukallisen, kyllä otti päähän =(
Illalla päätettiin vielä käydä uudestaan, josko Louie olis paikalla, ja nyt oli. Sanoi jo luulleensa että olimme jostain suuttuneet kun ei oltu käyty. Selitimme kuinka kipeä olin ollut, jolloin sanoi ymmärtävänsä. Mikolle tarjosi synttäriviskin =) Nyt söin vain Tom Yum -keittoa, hyvää oli, mutta tekemistä siinäkin oli. Lisäksi Louie tarjosi mulle jotain sitruunakanaa keiton seuraksi, suurimman osan siitä vaivihkaa työnsin kuitenkin Mikolle... Kiittelimme kovasti ja Louie antoi meili- ja facebook -osoitteensa. Kiva kundi, ja oli hauska tutustua =)
Keskiviikko-aamun valjettua menimme aamupalan jälkeen vielä ottamaan hetkeksi aurinkoa, jonka jälkeen suihkuun ja loput kamat matkalaukkuihin. Mikko soitti Ranjeetille, joka ehti heti toivottelemaan hyvät syntymäpäivät sekä hyvät kotimatkat =) Pyysimme kuitenkin häntä hakemaan meidät ja viemään lentokentälle Anjunan markkinoiden kautta, ja tämähän onneksi kävi Ranjeetille.
Anjunassa ostimme viimeiset tuliaiset, kuten T-paitoja muksuille sekä ison kasan mausteita. Kun palasimme autolle, Ranjeet kysyi, voimmeko odottaa yhden minuutin, hän tulee kohta takaisin. Vastasimme, että tietenkin. Palattuaan hän antoi Mikolle sanomalehteen kiedotun paketin, jonka sisällä oli hupaisa naurava patsas. Patsas tarkoittaa onnellisuutta ja iloisuutta, ja kieltämättä hymy tulee huulille kun patsasta katsoo =D Ja aaaww, ihana muisto herttaisesta Ranjeetista <3 Pyysimme häneltä kotiosoitteen, jotta voimme lähettää hänelle lahjan myös; hänellä kun on lahjaksi saatu Nomination-koru, ja ajattelimme ostaa siihen Suomen lipun =)
Happiness from Ranjeet =)
Lentokentällä kaikki sitten sujuikin samassa mukavassa sähläyksessä, mihin on jo totuttukin. Sama jatkui Mumbain kentällä, jossa onneksi oli nyt 6 h aikaa. Viimeiset rupiat laitettiin myös kiertoon.
Laskeuduimme Müncheniin klo 06. Olimme sopineet siskoni Anjushkan kanssa, että treffaamme Dachau -keskitysleirin portilla klo 09, ja sitä ennen piti vielä ehtiä käväsemään pikaisesti keskustassa. Noh A sitten soitteli juuri kun olimme ostamassa S-bahniin lippuja, että oli niin liukasta heidän kotipaikkakunnallaan, että eivät uskalla sieltä lähteä ajamaan Müncheniin asti. Harmitti kyllä vietävästi, näemme A:ta ja miestään tosi harvoin =( Mutta eihän sille kelille mitään voinut.
Junassa sitten mietimme että koska olimme itsekin vähän myöhässä aikataulusta, niin ei kannata ehkä mennä Dachaulle, koska siellä olisi ollut vain muutama tunti aikaa, mikä ois varmaan siellä paikan päällä harmittanut. Joten, jäimme pois Marienplatzilla. Siellä otettiin muutamia kuvia, ja lähdettiin etsimään jotain frühstück -paikkaa. Valitettavasti aika moni tuntui olevan kiinni, koska oli kuitenkin loppiainen eli pyhäpäivä Saksassakin. No, lähdimme vain lompsottelemaan eteenpäin, kunnes tuntui ettei missään enää ollut "mitään", ja hyppäsimme ratikkaan mennäksemme takaisinpäin. Jäimme pois Hauptbahnhofsin keskusasemalla, jossa oli paljon erilaisia ruokapaikkoja. Mua houkutteli sushi -pystybaari, mutta kun kerran Saksassa oltiin, niin pitihän sitä nyt sitten brezeliä maistaa (ja oli muuten kuin pehmeää suolatikkua!), ja palanpainikkeeksi glühweinia. Eipä mulle varmaan mikään ruoka olis vielä maistunutkaan. Mikko söi döner kebabbia.
Menimme vielä uudelleen Marienplatzille, jossa otimme Totoron kalansaaliista kuvan:
Raatihuone
Yhdellä kaljalla sitten käväistiin jossain Bierhallessa, ja siellä Mikko sitten söi jotain makkaraa ja hapankaalia, hyvää oli. Täältä sitten takaisin lentokentälle, jossa sitten saimme tietenkin kuulla lennon olevan myöhässä 1,5 tuntia, kylläpä otti kupoliin! Olisimme siis voineet ihan hyvin ehtiä Dachaulle =( Mutta kivaa kyllä oli nähdä Münchenin keskustaakin edes pintaraapaisulla, joten valitukset pois!
Odotuksien jälkeen pääsimme Helsinkiin, jossa piti vielä odotella bussia kotiin. Pientä kulttuurishokkia siinä sitten olikin, kun 0,4 l oluttuoppi maksoi 5,60 €..! ;P Ulkona oli niiiin pureva tuuli, vaikka asteita ei ollut kuin -5'C, että siinäpä sitten shokkia nro 2! No, nokka kohti kotia, ja piti pyytää anoppi vastaan, koska lunta oli tullut yli 5 cm ja kylmyys senkuin jatkui... Vähän ennen puoltayötä olimme kotona, voi kun oli ihanaaa <3 Ja nähdä lapset, kova ikävä ehti tulemaan!
Vatsatautikin alkaa jo helppaamaan, eikä kauheasti edes maanantaina alkavat työt ahdista =) Kyllä aina matkan jälkeen jaksaa vähän aikaa sitä tylsää arkeakin <3
Seuraavaksi sitten häämöttää tuo kesäkuinen Epsanjan reissu, Alicanten alueelle. Siellä vuokrataan kämppä ja auto, ja ajellaan ees taas maisemia ja pikkukyliä katsellen. Sinnekin siis lähtee läppäri mukaan, joten yritän jaksaa taas kirjoitella tänne =)
