No niin, pari päivää tässä mennyt lepäillessä. Sunnuntaina käveltiin Calanguteen asti, kun Bagan pankkiautomaatti oli kiinni. Välillä pysähdyttiin syömään, jolloin Mikko jo sanoi, että taitaa kuume nousta. Lähdimme siis rahannoston jälkeen heti hotellille, nappasimme lennosta tuk tuk -mopon, kokemus sekin =)
Kuumettahan Mikolla tosiaan oli, nousi yöllä liki 39'C. Vatsakin oli tavallista aktiivisempi... Seuraavana päivänä kuume pikkuhiljaa laski, mutta köllöttelimme hotellilla korttia pelaillen. Mikko soitti taksille ja kysyi seuraavaksi päiväksi retkeä Etelä-Goaan, Agonda Beach:ille. Treffit tehtiin tiistai-aamuksi klo 8.30.
Kuskimme Ranjeet oli ajoissa, ja lähdimme matkaan. Matkaa Agondalle on n. 90 km, ja aikaa matkaan meni 2 h 15 min, ja hinta koko päivälle 29 € (1700 rs.), ei ollenkaan paha hinta, kun kuski vielä odottelee paikanpäällä. Oli kyllä mielenkiintoista seurata maisemia ja liikennettä. Teiden kuntokin oli välillä aika hurja... Ja ilman turvavöitä koin kyllä muutamia kauhunhetkiä..!
Perillä ei voinut kuin ihastella, ranta oli upea ja todella rauhallinen. Kukaan ei kaupustellut yhtään mitään, oli vapauttavaa! Siksi sinne menimmekin, ihastelemaan melkein koskematonta luontoa =) Ranta oli täynnä pieniä mökkejä ja ravintoloita, jotka rakennetaan aina uudestaan sadekauden loputtua. Hintataso näissä ravintoloissa oli suunnilleen sama kuin Bagassa.
Ihmettelin välillä, kun näkökentässä vilahti nopeasti jotain maassa, mutta en heti tajunnut, mitä. Huomasin, että ne olivat pienen pieniä hiekanvärisiä rapuja, jotka singahtelivat ees taas tai piiloutuivat kaivamiinsa koloihin, hassuja =) Rannan toisessa päässä oli myös viidakkoa (tai ainakin tiheää kasvustoa), ja Mikkoa odotellessani (teki tutkimusretkiä) ihmettelin rapinaa. No apinoitahan siellä, ainakin 3 kappaletta! Hihkuin taas kuin pikku kersa, ja muutaman kuvankin sain, ennenkuin ne pakenivat =) Pari pikku-meduusaakin näimme rannalla, en usko että kovin myrkyllisiä olivat (paitsi kuvasta päätellen).
Meduusa
Hetken päästä olikin pakko päästä uimaan, kävimme vuorotellen. Vesi oli lämmintä ja aallot vilvoittavia =) Löysimme myös nahkamaisia kilpikonnanmunia (kuoriutuneet jo), sekä yhdenkin aidatun alueen, jossa luki "arvioitu kuoriutumispäivä 18.12." Mitään ei kyllä näyttänyt vielä tapahtuneen.
Siitä sitten lähdimme kävelemään toiseen päähän, ja huomasimme että tunnin päästä Ranjeet jo odottaisi meitä. Päätimme vielä "äkkiä" syödä jotain, mutta tuntihan siinä taas vierähti ennen kuin ruoka oli edes valmista!
Anova katse ruokapaikassa... <3
Paluumatkalla tuntui vähän nuo olkapäät aroilta, laitoin kostean pyyhkeen päälle. Ajattelin, etten onneksi en tuon enempää ole palanut... Aamulla kun meille tuli vähän kiire, ja päätin levittää perillä sitten aurinkorasvaa "tarvittaessa". No juupa juu!
Löysimme Ranjeetin, ja pyysimme voisiko hän ajaa vähän eri tietä Arporaan, halusimme nähdä Shantadurgan temppelin, ja tämähän kävi, samaan hintaan. Kauaa emme temppeleillä viipyneet, otimme muutaman kuvan ulkoapäin vain. Siellä oli juuri kahdet häät käynnissä, kauniita ihmisiä joka puolella.
Shantadurgan temppeli
Tässä vaiheessa tajusin tehneeni emämokan, kun söin ennen pitkää kotimatkaa (nyt kiertotien ja paljon huonompikuntoisten teiden takia matkaan kului 1 h enemmän)... Sanotaanko näin että puolen tusinaa kertaa oli sulkijalihas todella kovalla koetuksella... =/ Yllättäen tarjoilijoiden käyttämä pikkurillin nipistämiskikka aivastamista varten auttoi tähänkin kohtuullisesti =P Mutta pari kertaa oli todella lähellä käydä huonosti. Ihan hirveä matka O_o Lisäksi kun auto pomppi ylös alas, ylös alas, vatsa oli oikein sekaisin. Vielä kaiken kukkuraksi jossain edessäpäin oli ollut kolari, joten jouduimme jonottamaan pitkät pätkät.
No onneksi selvisimme hotellille kunnialla, sitä ennen sovimme Ranjeetin kanssa torstaille retkipäivän, johon kuuluu vesiputousta, ronsuja ja mausteita =D Kunhan vain vatsa voisi paremmin...
Hotellilla myös huomasimme, kuinka pahasti olimme palaneet, minä varsinkin. Mulla oli naruolkaintoppi, ja käsivarret (tietenkin hienosti vain edestä), rinta ja yläselkä ovat aivan ravunpunaiset (tätähän ennustinkin). Kipu on kiva, ja nyt lämpöä 37,8'C, joka mulle on aika reippaasti. Johtuu ehkä tästä palamisesta, tai sitten tosta vatsataudista, tiedä häntä.
Huomenna siis taas lepäilyä ja auringon välttelyä =( Ehkä Anjunan hippimarkkinoille, jos jaksaa.
Ranjeet
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti