Loppurutistus

Noh joo, nyt ollaan itse asiassa jo kotona, mutta kerronpa mahdollisimman pikaisesti ma - ke touhut...

Maanantaina menimme siis E:n kanssa Meguroon sushia syömään. Paikan nimeä en tiedä, mutta ekaa kertaa menimme syömään "normaaliin" sushiravintolaan, jossa tilataan annokset suoraan kokilta. Nyt oli helppoa kun E tilasi kaiken eikä meidän tarvinnut avata suutamme =) Oli kyllä parasta sushia ikinä!

 Sushipaikan akvaariossa oli pari haita ja mureena. Niitä ei kyllä syöty =P

Lounaan jälkeen suuntasimme ostoksille. Ensin Shibuyaan ostamaan matkalaukkua (Japanissa on kyllä tosi kalliita matkalaukkuja, eli halvemmaksi tulisi tuoda Suomesta ja valmiiksi kaksi, jos tarvetta on), Don Quijote -kaupasta löytyi halvin, 7990 JPY eli 68 €. Tämä oli kankainen, kovakuoristen hinnat oli reilusti yli satkun ja kalleimmat mitä näin niin n. 600 €... =O Kävin sitten myös vähän sukkia hamstraamassa jne.

Shibuyasta Harajukuun. Sieltä viimeisiä tuliaisia. Ja Ikebukuroon palattuamme menimme syömään Tenguun, oli pakko saada vielä niiden edamameja sekä beefua valkosipulilla <3 Kotona söin jälkkäriksi kaupasta ostetun crème brûléen. Ihan oli hyvää, mutta kuori ei ollut kova, joten aika pettymys...

Tiistai. Menimme Tokyon asemalle etsimään ramen -street'iä. Tuonne on valittu 8 parasta ramen -ravintolaa. Paikka oli vaikeahko löytää, koska asema on järjettömän suuri -eräs ihminen juuri sanoi että sen läpi menee 10 miljoonaa ihmistä päivittäin =O Ei tuollaista määrää kykene käsittämään! Sijaitsee JR -aseman puolella, B1 -kerroksessa. Opastuksia ei ollut, mutta netistä löysin ohjeen että pitää mennä Yaesu exittiä kohti, sinne siis. Hetken päästä tuli ensimmäinen opastuskin.

Yaesun exitin jälkeen jatkoimme vielä vähän Yaesun ostoskadun suuntaan, ja sitten opasteet loppuivatkin! Matkalla oli koko ajan muutenkin ravintoloita, joten hahmottaminen oli aika vaikeaa. Kyllä me sitten jossain kohtaa tajusimmekin, että olimme jo siellä. Siitä sitten valkkaamaan ravintolaa. Näissäkin oli automaatit oven ulkopuolella. Ensin pitää maksaa automaattiin, ja sitten jonottamaan. Valitsimme sitten sellaisen, jonka mainoksessa oli herkullisen näköistä paahdettua possua. No eihän se sitten kyllä sellaista ollutkaan, mutta alkupettymyksen jälkeen keitto oli kyllä tosi hyvää. Paitsi että Ippudo on edelleenkin nr. 1... ;)

 Noi kananmunat oli uskomattoman hyviä!

Tämän näköisiä lippuja muuten tulee ulos automaateista. Tarjoilija / kokki repäisee toisen puolen pois ja nämä jää itselle. Alhaalla on biiru -liput, 4,25 €, aika hintavaa...

Tämmöisiä hienoja kulhoja oli naapurissa. Teki mieli mennä tuonne ihan vain kulhojen vuoksi, mutta paremman näköinen ruokamainos vaikutti päätökseen enempi =)

Tuolta taasen Kappabashille. Sieltä selvittyämme oli taas jo vähän nälkä... Uenon aseman lähellä on First Kitchen -hampurilaisketju, ja hetken mielijohteesta kävelimme sisään, ja kyllä kannatti! Mielenkiintomme herättänyt mainos uutuus-hampurilaisesta osoittautui todella herkulliseksi!

 En muuta tästä osaa lukea kuin että kolmea erilaista sientä...

...mutta välissä oli myös valkohomejuustoa!! Pihvi oli myös todella herkullisen mehevä, namm!

Sitten kämpän kautta Ikebukuroon, vähän vielä shoppaamaan, tuliaisia lähinnä, mutta itselle myös mm. ihanat pienet kultaiset korvakorut <3 Sitten oluelle Hupi-pubiin, ja sieltä lähdettyämme emme jaksaneet etsiä ruokapaikkaa, joten menimme suoraan vastapäätä olevaan Tenguun TAAS =D (Huom! Emme syö puolen tunnin välein, vaikka siltä välillä kuulostaakin. Välissä tapahtuu välillä paljonkin mutten vaan viitsi raportoida kaikesta tylsästä =) ) Vähän käytiin taas pelejä pelaamassa...

Keskiviikko. Kävimme postissa lähettämässä mm. E:lle paketin, jonka unohdimme maanantaina ottaa mukaan. Laitoimme ylimääräiseksi jääneet JuhlaMokat, Sisut ja suklaat hänelle =) Sieltä suuntasimme Hibiyaan syömään uuden tuttavuutemme K:n kanssa. Hän on japanilaisnainen joka on asunut 7 vuotta Suomessa ja puhuu todella hyvää suomea, vaikka onkin ollut jo toiset 7 vuotta takaisin Tokiossa. Tapasimme lauantaina hanamijuhlissa ja sovimme lounaasta sähköpostitse. Pyysimme häntä Ikebukuroon shabu shabulle Nabezoon, koska halusimme vielä sitäkin ennen lähtöä... No, hän ehdotti Hibiyassa sijaitsevaa Ichi Ni San -ravintolaa (http://ichiniisan.jp/), ja sehän sopi meille. Kyseessä oli pelkästään possua tarjoava rafla, Kagoshima prefektuurin mustaa possua kuulemma. Paikassa oli myös muita Kagoshiman erikoisuuksia. Ruoka oli kyllä hyvää, mutta aika hintavaa, vaikkemme ottaneet edes all-you-can-eat -diiliä. Tässä mm. dipattiin ruokaa soba -pohjaiseen liemeen, ei soijaan ja seesamikastikkeeseen. Lihojen jälkeen syötiin vielä nuudeleita, jotka oli värjätty katkaravuilla pinkiksi, jotta se muistuttaisi söpösti sakuraa =)

Lounaan jälkeen K vei meidät alakerrassa olevaan erikoisruokakauppaan, josta halusi välttämättä ostaa meille lahjaksi jotain makeisia (varmaankin koska me maksoimme lounaan, ja veimme tuliaisiksi Muumi-mukin ja Geisha -suklaata) =)

Tuoltapa sitten kämpille siivoamaan ja pyykkiä pesemään, jeihh... Sittenpä tuumattin, että ollaan nyt sitten viimeisenä Tokion -iltana oikein hölmöjä, ja mennään uudestaan shabu shabuun xD Kaipasin niiin paljon sitä seesamikastiketta, ja beefua. Ja kerrankos sitä, kun ei tiedä, milloin seuraavaksi sitä saa! Vedimme sitten itsemme taas kunnolla ähkyiksi. Muutamat tuliaiset vielä hommattiin (ja pari laukkua...), ja kaupan kautta ostamaan aamupalaa.

Aikas erikoisen näköistä patonkia... Näyttää kermavaahdolta? No, ostimme kuitenkin vähän terveellisemmältä näyttävän vaihtoehdon...

...jossa sitten aamulla oli yllätykseksemme kauhea kerros margariinia. Sitä sitten kaavittiin pois, mutta leipä oli muutenkin tosi outoa, ihan kuin olisi sokeria lisätty! Oli tosi pahaa =/

Mutta nyt, lopetan tähän, koska tämäkin on jo paljon pitempi postaus kuin ajattelin... Jäljelle jää siis vielä torstai ja perjantai...

Hanami parteeee!

Hip hip huraa. Olin onneksi fiksu ja laitoin viestiä eräälle suomalaiselle E:lle, joka asuu Tokiossa, kun kuulin kautta rantain, että suomalaisten hanamibileet on lauantaina. Kysyin, että josko saisi tunkea mukaan... Aina yhtä kohteliaana E toivotti meidät tervetulleiksi, mahtavaa =D Samoissa bileissä oltiin myös 4 vuotta sitten ja hauskaa oli silloinkin. Meillä vaan oli vähän rauhallisemmat bileet silloin, koska noi mun tyttöni olivat mukana. Mutta ei hätää, otimme vahingon nyt takaisin moninkertaisesti!

Paikkana oli Komazawa Olympic Park. Etsimme Suomen lippua, vaikkakaan sitä nyt ei ollutkaan, mutta löysimme paikalle silti hyvin. Olipa mukava tavata E taas, vaikka emme me mitenkään paljoa silloin aiemminkaan olleet ehtineet tutustua. Mukava ihminen on aina mukava tavata =) Joukossa oli myös muutamia muita tuttuja kasvoja.

 Sakura <3

 En kyllä usko että tämä oli kirsikkapuu tai luumukaan, mutta hienon värinen oli!

 Päivä oli aika pilvinen, ja sateen uhkakin oli, mutta ei onneksi tullut pisaraakaan!

Paikalle soljui koko ajan  lisää suomalaisia, ja hauskaa oli jutella erilaisten immeisten kanssa. Suurin osa oli Tokiossa työskenteleviä, mutta joukossa oli myös muitakin turisteja kuin vain me =) Ai niin ja tarjolla oli E:n tekemää hernesoppaa ja Auran sinappia, tekee sitä joka vuosi, ja olipas se hyvää!

Ai niin, tuolla juttelimme erään opiskelijan kanssa, joka valisti meitä oluesta. Eli kaikki ei olekaan biirua välttämättä... Vaan happo-shu:ta! Ei osannut ihan tarkasti sitä selittää, mutta se on valmistettu jotenkin eri lailla kuin oikea olut. Siinä on ilmeisesti jotain ohraviinaa, ja öööö... Kummasti se oluelle maistuu, mutta nyt selvisi sitten sekin että miksi hintaerot voivat olla huimat! Prossuja noissa on kuitenkin n. 5. Ehkä vähän sama asia kun Suomessakin on Aito Oikea Hartwallin Lonkero, ja sitten ne halvat kaupasta ostettavat kamalat kiljunmakuiset, käymisteitse valmistetut lonkerot...

Vieressämme muuten oli joukko japanilaisia (daaa) bilettämässä, ja ystävämme K kävi pyytämässä jossain kohtaa lupaa kuvata heitä. Kauhee poseeraus päällä ja hauskaa oli. Ilmeisesti sitten oli raja-aidat kaadettu, ja hetken päästä niitä alkoi lappomaan siihen viereen ja ottamaan kuvia meistä =P Juttelimme yhden tytön kanssa aika paljonkin, osasi aika hyvin englantia ja oli oikein mukava. Muut siinä jo vetäytyivät vähän taka-alalle. Tää tyttö ei ollut edes kuullut Babymetal -bändistä, piti valaista =P Yritettiin näitä myös houkutella meidän kanssa karaokeen, mutta eivät sitten halunneet. Kuulemma he tarvitsivat juomista varten vielä pitkän, pitkän ajan... =D Mutta mahtavaa oli jutella heidän kanssaan!

Pimeä tulikin sitten ihan huomaamatta. Porukat alkoi keräämään tavaroita kasaan, ja E kutsui kaikki kotiinsa jatkoille. Sinne siis. Mahtavan kaunis omakotitalo olikin aika lähellä puistoa. Tarjolla oli lasagnea, ihanaa <3

Täältä lähdimme sitten muutamien muiden kundien kanssa kohti Bar Psy'ta, Shinjukuun (http://www.bar-psy.com/). Asemalla pysäytettiin pari kaunista neitoa valokuvaan:

Ensiksi menimme Godz -nimiseen baariin, mutta en kauaa siellä viihtynyt, sillä halusin ehdottomasti Psy -baariin, koska sen omistaa iiiihana M, jonka näimme jo neljä vuotta sitten ekan kerran. M on kova Suomi-fani ja viimeksi hanami -bileissä hän lauloi ja soitti kitaralla Teräsbetonin biisin "Taivas lyö tulta", oli mahtava fiilis =D Nyt hän ei ollut töissä, mutta henkilökunta kertoi että M oli tulossa piakkoin. Ja niin tulikin, ja lauloi pyynnöstämme taas saman biisin =D Mahtavaa!

 Henkilökuntaa <3 Oikealla oleva poika oli todella kaunis, kuin nukke!

 M. Onpas tosi huono kuva =/

Shinjukua

Oikein nyt hävettää myöntää, mutta kävipäs silleen, että väsy iski kesken illan. No, mitäpä siinä sitten muuta kuin että japanilaiseen malliin otetaan pikku tirsat, jotta jaksaa taas mennä! ;) Kotiin lähdettiin vasta n. klo 05. Olo on kyllä tänään ollut sitten sen mukainen, että biletetty on...

Tänään sitten lähdimme miehen kanssa uudestaan Psy:hin, koska oli jättänyt hupparinsa sinne. Siinä sitten pyörimme muuten siellä Kabuki-chossa, kävimme syömässä ramenia (ei voittanut Ippudoa), ja Hupi-pubissa käväistiin. Sitten kotio. K & A lähtevät huomenna aamulla takaisin Suomeen, mihin ihmeeseen tämä aika on kulunut??

Huomenna treffataan E sushin merkeissä, ja sitten varmaan shoppailua!

Sitä sun tätä...

Jeps, vähän aikataulusta jäljessä, mutta kun päivät on pitkiä ja kiireisiä, niin ei jaksa iltaisin kirjoittaa!

Keskiviikkona K&A lähti toiselle roadtripille (kävivät mm. Fujilla, vaikka sateinen keli olikin), me jäimme kotiin. Kävimme kyllä Kappabashilla toistamiseen. Jotain kivaa sieltä mukaan tarttuikin =) Mies teki illalla vähän ruokaa kotona.

Torstaina Kappabashi -kierros jatkui. Aika rauhallisesti aloitimme aamun taas. K&A menivät omille teilleen mm. sotamuseossa käymään, ja Roppongi Hillsille ottamaan kuvia. Me metsästimme Kappabashin lähellä olevaa kultasepän liikettä, jossa eilen näin todella kauniin kaulakorun. Olisin sen ostanutkin, mutta oli mulle liian lyhyt ;( Kappabashin jälkeen kävimme pikaisesti Tengussa juomassa oluet sekä vähän jotain pientä syömässä.

Hahaa, löysimme toisen alkoholiautomaatin Uenosta! =)

Iltasella päätimme lähteä syömään läheiseen baariin, josta kerran ohi kuljettuamme kuului kova naurunmetakka, ja ulkopuolella tuoksui mahtavasti grillattu liha. Ruuat grillattiin itse hiilien päällä pöydässä. Taisi sekä  henkilökunta että paikalliset asiakkaat olla yhtä ihmeissään, kun marssimme sisään! Henkilökunta ei osannut englantia, ja me japania vain vähäsen. Ruokalistat olivat vain japaniksi, mutta onneksi joukossa oli kuvia =) Näytimme siitä vain kahta erilaista lihalautasta, toinen näytti beefulta ja toinen kanalta...

No ei ihan. Mietimme kyllä että miksi henkilökunta meni vähän hämilleen tilauksesta. Juttelivat keskenään huolestuneen näköisinä, ja eräs humaltunut miesasiakaskin (joka oli jo hetken aikaa naureskellut meidän touhuille) otti osaa keskusteluun, ja kaikki viittoilivat meihin päin edelleen vakavina. No, asiakas nousi ylös, käveli meidän luokse, ja alkoi näyttämään tilaamiemme ruokien kuvia. Beefu -lautanen olikin ok. Mutta se, mitä luulimme kanaksi marinadissa, olikin naudan ja possun sisälmyksiä. Mies alkoi keskinkertaisella englannilla ja elekielellä näyttämään eri ruhonosia itsestään, hyllytteli vatsaansa ja oli muutenkin hauska. Nauroimme ihan kippurassa ja kaikilla muillakin asiakkailla oli tosi hauskaa xD No, asia tuli selväksi, ja annoimme tilausten olla silti ennallaan. Ilmeisesti hlökunta tiesi, etteivät länkkärit kauheasti perusta noista sisälmyksistä, ja olivat huolissaan siksi?

Vähän kyllä jänskätti, mitä eteen tulee, mutta pakko oli maistaa! En edes tiedä, mitä kaikkea maistoin, mutta ainakin naudan vatsalaukkua ja ja paria muutakin erikoisempaa juttua... Oli itse asiassa hyvää (tosin marinadikin oli loistavaa), koostumus ehkä vähän purkkamaista, mutta alas kaikki meni ilman vaikeuksia! Beefut oli todellista herkkua! Lisäksi tilasimme niitä pieniä laihoja sieniä pekoniin kiedottuna, ja kanaa.

Tässä beefua.

Ruuat maksoivat n. 10 € per nenä. Ilta oli kyllä todella hauska, ja ruoka oli hyvää, aivan mahtava kokemus!!

Ja tänään, perjantaina, menimme miehen kanssa Odaiban tekosaarelle. Sitä ennen hieman outoa onigiriä aamupalaksi:

Tässä on juustoakin, aika outoa... Oletimme että tuo riisin rusketus johtuu soijasta, mutta olikin iso yllätys, kun tuo maistuikin ihan paahdetulta ruisleivältä, jossa Oivariinia ja juustoa sulaneena päällä!? Oli oikeasti ihan hyvää, mutta oli kyllä aika häröä syödä tuota, kun kuitenkin tiesi, että kyseessä on riisikakku... En tiedä millä ne on sen maun saanut aikaan?

Odaiballe pääsee (ainakin?) Yurikamome Linella, joka on monorail -tyyppinen juna. Ei ole kuljettajaa edessä, vaan takana, joten maisemat ovat ekasta vaunusta aika mahtavat =)

Halusin käväistä siellä olevassa kylpylässä (jossa kävimme 4 vuotta sitten) vain ostamassa itselleni yukatan, mutta niitä ei ollut enää myynnissä =(

No yllättäen tää meitä hieman hihitytti kylpylän pihalla =P

Siitä sitten käppäilimme suureen ostoskeskukseen (Diver City), jonka pihalla oli iso hieno robotti!

http://www.divercity-tokyo.com/en/

Paikassa oli 6 kerrosta, ja lähdimme ylhäältä taas alaspäin. Yritimme löytää sushi -buffettia, josta luin Me Naiset -lehdestä parisen vuotta sitten. Haastattelussa joku kotimainen nuori naisurheilija kehui käyvänsä syömässä siellä, ja on kuulemma naisille vielä halvemmat hinnatkin kuin miehille. Mutta ei löytynyt =(

Mentiin sitten kattelemaan pelisalia. Satuin siinä sitten katsomaan yhtä mustaa Hello Kittyä (oli ainut siellä valkoisten joukossa), ja totesin että aika hieno, niin eiköhän toi mun mieheni alkanut sitä "metsästämään" (vaikka ei tod. olisi tarvinnut). Kyseessä oli siis sellainen koura -automaatti, millä yritetään napata saalista. Yleensähän noi on aika veemäisiä kapistuksia, vaikka saisit kouran täydellisesti esineen ympärille, se kuitenkin irroittaa otteensa tai ainakin löysentää sitä niin paljon, ettet saa palkintoa. No, muutaman kokeilun jälkeen tuli työntekijä paikalle, avasi kaapin, asetti Kittyn uudestaan ja näytti, mihin kohtaan kannattaa tähdätä. Ei onnistunut siltikään. Mieheni jo vähän ärsyyntyneenä laittoi lisää rahaa, ja hetken päästä työntekijä tuli uudestaan, avasi taas kaapin oven, asetti Kittyn ihan siihen reunalle, näytti taas kohdan joka oli "otollinen", ja TADAA! Me saatiin se! Pakko myöntää että on se aika ihana, vaikken mikään fani olekaan. Kittyssä vaan on se jokin hehku ;) Mutta olipa suloista siltä (mies)työntekijältä, että melkein niinkuin lahjoitti sen meille =)

 Eiks oo kawaii! On joku 35 cm korkee. Ja kaupoissa vastaavan kokoinen valkoinen kisu maksaa n. 4 x enemmän, mitä me laitettiin koneeseen.

Sitten vaihdoimme paikkaa, menimme Palette -ostarille (http://www.palette-town.com/), josta löytyy myös iso maailmanpyörä (ei kylläkään ollut käytössä). 

Ihan hieno oli kyllä koko mall, mm. tekotaivas kattona, joka vaihtoi väriä välillä.

Oli jo pakko päästä syömään, joten mieheni valitsi taiwanilais -tyyppisen raflan, jossa kans keitellään ruokaa shabu shabun tyylisesti itse pöydässä. Tähän kuului 2 erilaista lientä (valittiin plain ja spicy), ja vihanneksia, vähän lihaa, vähän oudon makuisia lihapullia ja gyozia + muita nyyttejä. Minen ny ihan hirveesti tälle lämmennyt, mutta kyllä mies tykkäs. Eikä hintakaan nyt paha ollut, 980 JPY eli 8,35 € per hlö. Ei kylläkään ollut all-you-can-eat, vaan kaikki tuli yhtenä serviisinä. Ois sellasenkin saanut 1680 JPY / 14,30 € hintaan.

 Näyttää hassun maitomaiselta, mutta ihan perusliemeltä maistui.

Tuoltahan sitten lyllerrettiin lähimpään vessaan, jossa sai taas hymyillä:

Sitten kierreltiin mm. outlet -kauppoja. Yhdet korkokengät ostin 17 eurolla. Oli yllättävän hyvä kävellä niillä =) Mies osti parit palapelit. Tosi makeita kauluspaitojakin löytyi, mutta hintaa niillä n. 70 €... =/ Ei raaskinut ostaa. Niin ja sitten käytiin lemmikkieläin -osastolla. Sikahintaisia vaatteita yms. Oli siellä sitten myös koiria ja kissoja pleksiaitauksissa... Tulee vähän huono fiilis noista aina, mutta toisaalta kyllä niillä aika hyvät oltavat siellä on. Työntekijät ja asiakkaat koskettelevat ja käsittelevät eläimiä usein. Niillä on leikkikavereita, ja puhtaat oltavat. Esim. Espanjassa oli mun mielestä paljon kämäsemmät olot niillä...

 Niin joo ja sitten siellä oli joku Hello Kitty Kawaii Paradise, tai joku vastaava... Huhhuh... Silmät melkeen vuotaa verta...

Kotiinpa tuolta oli pakko lähtee vaikka piti vaikka mitä vielä tehdä, mutta prkl kun lomailu on rankkaa... ;) Eli kotona sitten syötiinkin ja sain vihdoin tän blogin ajan tasalle, jee!

Huomenissa ois tarkoitus mennä hanamia juhlimaan (ellei sada pahasti, vähän on ripotuksia lupailtu) ja ehkä karaokeen myöhemmin, who knows... ;)

Roadtrip!

Huhh, jos nyt viimeinkin jaksaisi siitä meidän autoreissusta kirjottaa!

Eli tiistaina 19.3. lähdettiin n. klo 08.15 Ikebukurosta kohti Izu Peninsulaa. Auto oli Toyota Aqua, viime vuoden mallia oleva hybridi. Päivä oli oikein kaunis ja aurinkoinen.

Matkaa oli tiedossa n. 180 km suuntaansa. Ystävämme A. oli hakenut kansainvälisen ajokortin Suomesta, joten hän oli kuski. Itse en kyllä lähtis vasemmanpuoleiseen liikenteeseen ja varsinkin tonne Tokion ruuhkaan, jossa suurin osa tienviitoistakin on niillä "harakanvarpailla"... Vähän kyllä itteekin jänskätti se alku, mutta hyvin se A. ajoi, muutaman alkuhäsläyksen jälkeen =)

Elikä kohti etelää. Matkalla näkyi kyltti "Odawara castle", joten ajateltiin että lähdetäänpäs kurkkaamaan että miltä näyttää. Kyllä kannatti, linna oli tosi kaunis! http://www.city.odawara.kanagawa.jp/kanko/odawaracastle/#noscript;

 Karppeja kerjäämässä ruokaa

Komiat näkymät linnan ylimmäisestä kerroksesta

Täältä sitten taas etiäpäin. Aikamoista vuoristokiharaa oli, ihankuin huvipuistossa, tosin ei ehkä aina hyvällä tavalla... Kaikki kunnia A:lle että vei meidät ehjänä läpi!

Nälkähän sitä sitten jo alkoi olemaan, joten pysähdyttiin 711 -pikalounaalle Motohakoneen. Oli uskomattomat näkymät järven rannalta Fuji -vuorelle asti! Harmi vaan ettei kamera oikein saanut kunnolla sitä näkyviin...

 On se Fuji siellä, usko pois!

Sitten pysähdyttiin välillä muuten vain jaloittelemaan. Löytyipä kauppa / ravintola, jossa olis ollut mm. sienihampurilaisia myynnissä. Harmi että jäljellä oli vain 1 sämpylä, joten emme saaneet ruokaa...

 Hassuja pieniä rapusnacksejä... En tiiä miltä maistuu, kun lapussa lukee "sakura kani" eli "kirsikankukkarapu" =P

Wasabiakin siellä kasvatettiin. Harmi ettei sitä ole helpompi kasvattaa, juoksevaa vettä pitäis olla...

Täältä sitten ajettiin Izuun. Matkalla välillä pysähdyttiin ihastelemaan erinäisiä maisemia.

 Tämä luinen kaveri löytyi yhdeltä rannalta =O (ja lähtee varmaan meidän mukaan Suomeen...) (ei lähtenytkään, koska alkoi haista pahalle...)

No pitihä sitä ny vähä... =P

No sittehä vihdoinkin saavuttiin perille. Tuossapa suunnilleen kartta, missä oltiin (Cape Koganezaki):

Paikka oli ns. suljettu, koska oli "talvi" (nää japanialaiset kun esim. pukeutuu kalenterin, ei lämpötilan mukaan). Mutta oltiin "tietämättömiä" länkkäreitä ja mentiin vaan. Niin ne näkyi muutamat pariskunnatkin tekevän. Maisemat oli mahtavat, ja oikein ketuttaa ettei niitä saa kameralle IKINÄ ikuistettua sillai aidon näköisesti.

Sittenpä pienen samoilun jälkeen lähteä etsimään hyvää spottia auringonlaskun kuvaukseen...

 Sitä ennen mahtavan kaunis hautausmaa 

Oudon näköinen hakkuu..? Tai sit siel on riehunu iso Totoro?

Oiskohan ollut aloe veraa, tai jotain muuta mehikasvia tien varret täynnä. 

 No sit se kuuluisa aurinko <3

Sunsetto kun nähtiin, lähdettiin takas Tokioon päin. Heti ekassa konbini -kaupassa pysähdyttiin syömään hätäsesti ihan-mitä-vaan, ja seuraavassa kaupungissa käytiin Mäkissä syömässä vaan jotain pahimpaan nälkään. Vähän sekoiltiin gepsin kanssa, mutta saatiin sekin sitten toimimaan lopulta.

Kuin ihmeen kaupalla ajoimme moottoritieltä oikeaan liittymään, Nishi-Ikebukuroon, ja olimme heti kodin vieressä! Tankilla piti kuitenkin käydä... Ja olipahan mittareita ihmeteltäväksi! Onneksi meitä tuli  joku "setä" auttamaan <3

Kun täältä löysimme kotiin, ja viereiselle parkkipaikalle, yritimme saada parkkisysteemin toimimaan (eli auton alle nousee palkki etkä pääse siitä pois maksamatta sitä). Ilmeisesti tuossa on aikaviive, koska kun vihdoinkin pyysimme apua ohi pyöräilevältä paikalliselta, se olikin noussut =P Yksi yö maksoi 500 JPY. Mutta heti kun lähti enemmään vaikka Kanamechoon päin, hinta vähintään tuplaantui...

Hinnoista muuten yleisesti:

- Hybridiauton vuokra 8925 JPY (76 €) ekalta päivältä (toka oli vähän halvempi, en tiiä, koska miehen kanssa mentiin vain ekana päivänä).

- Bensat maksoi 2713 JPY (23 €), ja matkaa oli kuitenkin koukkauksien kera n. 350 km... Hybridi on mahtava! Bensan hinta on kuitenkin aika samoissa kuin Suomessakin.

- Pahin järkytys oli kuitenkin tietullit. Päivällä halvemmat, mutta oisko EHKÄ klo 18 jälkeen ainakin tuplat... Kuitenkin, niihin meni rahaa 6850 JPY eli 58.50 €... :O Eli päivän hinnaksi tuli ilman ruokia 9244 JPY (78 € / pari). Ei todellakaan paha hinta siitä että sai nähdä kaunista ja AITOA Japania, ilman neonvaloja <3

Mutta nyt taas juttu jää tähän, vaikka vähän aikataulusta myöhässä olenkin...

Oyasumi nasaiiii!