Varoitus! Tämä on pitkä postaus!
Noih, vihdoin perillä täällä Tokiossa! Eka yökin on jo nukuttu.
Jenin kurssi tossa ja mahtavasti heikentyi, mutta just silloin kun piti jenit pankista noutaa, oli kurssi taas vahvistunut =( Mutta tällä hetkellä 1 € on 117,42 jeniä, vastaavasti 1000 jeniä on 8,52 euroa.
Elikäs tosiaan Finnairin suoralla lennolla tultiin, kesto alle 10 h. Ei kauheen paha muuten, mutta kun noi unenlahjat ei oo parhaasta päästä, niin ei oikein pystynyt lepäämään. Hienosti kaikki kuitenkin meni, mitä nyt ketutti Finnairin ruokien ja "mediakeskuksen" p***a laatu... (ainakin jos verrataan Air Franceen).
Naritan kentällä käytiin äkkiä hakemassa yhdet onigirit (riisipallo, jonka sisällä erilaisia täytteitä, kiedottu merilevään, loistava pikaruoka!) pahimpaan nälkään, nam <3 Narita Express -junalla sitten Shinjukuun hakemaan kämpän avaimia Sakura Housen toimistolta (ostettiin N'EX ja Suica -yhdistelmä one-way, 3500 jeniä maksoi, Suicassa 1500 jeniä matkustusrahaa + 500 jenin palautettava pantti) (niin ja Suicahan on juna- / metrokortti, jolla on kätevä matkustaa vaan sitä vilauttamalla. Toki välillä se pitää ladata =) Joissakin kaupoissa ja automaateissakin pystyy sillä maksamaan). Naritan lentokentältä on reilun tunnin matka Tokioon. Meillä kesti 1 h 20 min Shinjukuun. Mies siinä matkalla torkkui, minä ihastelin maisemia <3 Pelkäsin jo etukäteen että pillahdan junassa kyyneliin, kun olen NIIN kaivannut takaisin, mutta tämäkin asia tuli hoidettua jo Helsingin lentokentällä, kun kuuntelin japanilaisten keskustelua... Joo pölö minä =P
Oli aikast ärsyttävää mennä siel Shinjukun ruuhkassa isojen painavien matkalaukkujen kanssa... Mutta hyvin se toimisto löytyi ja mukavan naisihmisen kanssa sitten allekirjoitettiin joku sata eri lappua. Molemmat. Siitä sitten takas ruuhkaan ja (kahdella) metrolla Kanamechon asemalle. Matkalla haettiin taas pikaiset ruuat Family Martista kämpille mukaan. Alkoi jo kädet olee aika hapoilla niistä matkalaukuista, mutta ei onneks ollut pitkä matka, alle 10 minuuttia. Onneks muuten täällä on tullut oltua jo 2 kertaa, muuten ois voinut olla aika ulalla kaikista pikkukujista yms, ja kun ei täällä ole pahemmin edes tienviittoja. Asunto on aikas ihanalla alueella, paljon pikku taloja ja "tavallisia" paikallisia. Täytyy ottaa kuvia joku päivä.
Mutta tässä kämppää:
Noih, vihdoin perillä täällä Tokiossa! Eka yökin on jo nukuttu.
Jenin kurssi tossa ja mahtavasti heikentyi, mutta just silloin kun piti jenit pankista noutaa, oli kurssi taas vahvistunut =( Mutta tällä hetkellä 1 € on 117,42 jeniä, vastaavasti 1000 jeniä on 8,52 euroa.
Elikäs tosiaan Finnairin suoralla lennolla tultiin, kesto alle 10 h. Ei kauheen paha muuten, mutta kun noi unenlahjat ei oo parhaasta päästä, niin ei oikein pystynyt lepäämään. Hienosti kaikki kuitenkin meni, mitä nyt ketutti Finnairin ruokien ja "mediakeskuksen" p***a laatu... (ainakin jos verrataan Air Franceen).
Naritan kentällä käytiin äkkiä hakemassa yhdet onigirit (riisipallo, jonka sisällä erilaisia täytteitä, kiedottu merilevään, loistava pikaruoka!) pahimpaan nälkään, nam <3 Narita Express -junalla sitten Shinjukuun hakemaan kämpän avaimia Sakura Housen toimistolta (ostettiin N'EX ja Suica -yhdistelmä one-way, 3500 jeniä maksoi, Suicassa 1500 jeniä matkustusrahaa + 500 jenin palautettava pantti) (niin ja Suicahan on juna- / metrokortti, jolla on kätevä matkustaa vaan sitä vilauttamalla. Toki välillä se pitää ladata =) Joissakin kaupoissa ja automaateissakin pystyy sillä maksamaan). Naritan lentokentältä on reilun tunnin matka Tokioon. Meillä kesti 1 h 20 min Shinjukuun. Mies siinä matkalla torkkui, minä ihastelin maisemia <3 Pelkäsin jo etukäteen että pillahdan junassa kyyneliin, kun olen NIIN kaivannut takaisin, mutta tämäkin asia tuli hoidettua jo Helsingin lentokentällä, kun kuuntelin japanilaisten keskustelua... Joo pölö minä =P
Oli aikast ärsyttävää mennä siel Shinjukun ruuhkassa isojen painavien matkalaukkujen kanssa... Mutta hyvin se toimisto löytyi ja mukavan naisihmisen kanssa sitten allekirjoitettiin joku sata eri lappua. Molemmat. Siitä sitten takas ruuhkaan ja (kahdella) metrolla Kanamechon asemalle. Matkalla haettiin taas pikaiset ruuat Family Martista kämpille mukaan. Alkoi jo kädet olee aika hapoilla niistä matkalaukuista, mutta ei onneks ollut pitkä matka, alle 10 minuuttia. Onneks muuten täällä on tullut oltua jo 2 kertaa, muuten ois voinut olla aika ulalla kaikista pikkukujista yms, ja kun ei täällä ole pahemmin edes tienviittoja. Asunto on aikas ihanalla alueella, paljon pikku taloja ja "tavallisia" paikallisia. Täytyy ottaa kuvia joku päivä.
Mutta tässä kämppää:
Tuolta alakaapista löysin torakka-ansoja, eeeww... =/ Toivotaan ettei niitä näy.
tatamit
Pesukone, joka on parvekkeella..?
Pihalla ihana kivilyhty <3 Taitaa olla landlordin piha.
Asunto on kyllä ihan hyvä, mutta HYYTÄVÄN kylmä!! Niinkuin pelkäsinkin. Ihan extremee käydä esim. suihkussa, kun ei edes pääse suihkun alle, se kun on vain käsimallia... Lattiat on jäätä. Ulkona on lämpimämpää! Tänään tulin ulkoa sisälle, jäin hetkeks pötköttelee tatamille villapaita ja toppaliivi päällä, ja mun oli pakko hetken päästä lähtee takas ulos, kun palelin niin paljon!! Tosin, onhan täällä ilmastointi mutta ei viitteis sitäkään koko ajan päällä pitää. Lisäks se tuntuu toimivan vaan välillä ja jotenkuten. Niinno joo, asunnossa ei sitten ole tasan tarkkaan mitään muita astioita, kuin 2 kpl laseja, 2 kpl lautasia jne... Vähän sekin harmittaa. Uunia ei ole, mutta on onneks 2 kaasuliettä.
Noh, mutta, kämpille saapumisen jälkeen syötiin ne ruuat, jotain munakkaita ne oli, nuudeleiden kera. Sitten pitikin päästä päiväunille. Tunti piti nukkua mutta kahdeksihan se venähti... Pakotettiin ittemme ylös n. klo 18.
Ei muuta kuin ruokaostoksille. Löydettiin Maruetsu -marketti, vastaa varmaan meillä jotain KK-markettia. Shampoot ja muut näytti olevan ihan Suomen hinnoissa, tai varmaan ylikin. Perustarpeita muuten ostettiin, mausteista lähtien. Heitettiin kamppeet kämpille ja lähdettiin Ikebukuron aseman liepeille etsimään ruokapaikkaa. On alle 20 minuutin kävelymatka tuonne.
Söpöjä pöllöjä Ikebukuron JR -asemalla
No nihh, ja tähän paikkaan ÄLKÄÄ menkö (ainakaan Ikebukurossa) (tosin, näitä oli ainakin 2 siellä ja nekin alle 30 metrin päässä toisistaan) (lisäys: näitä on joka kadunkulmassa. Uskon, että meillä kävi vain paska tsägä):
Oli niin ynseä palvelu, että huhhuh. Palvelu oli myös erittäin hidasta, keittiössä myös (ja huom, paikka oli lähes tyhjä eli ei voi laittaa kiireen piikkiinkään). Hauska puoli tuolla oli että ruuat tilattiin kosketusnäytöllä (joka oli ällöttävän tahmea, niinkuin koko paikka oli aika kämäinen muutenkin). Ruoka oli ihan ok kyllä. Mutta olipahan eka huono paikka Japanissa, toivottavasti viimeinen ;)
Tuolta sitten löntysteltiin kotiin, tyhjennettiin laukut ja sitten nukkumaan.
Aamulla herättiin yllättävän pirteinä ja varsinkin lämpiminä (tosin ei se onni kauaa kestänyt, kun avasi makuuhuoneen oven, loppukämpän jäisyys valtasi huoneen heti)! Mieltä ja varsinkin kroppaa raastavan suihkun jälkeen vähän aamupalaa nassuun, ja liikkeelle. Harajukuun oli tarkoitus mennä, Oriental Bazaariin, Kiddy Landiin ja Takeshita Doorille. No kävipä sitten niin hassusti että tiet miehen kanssa päätyi heti kohta erilleen (mentiin eri reittejä eikä löydetty toisiamme), ja päätin sitten yksin lähteä samalle reissulle.
Kanamechon asemalta menee Fukutoshin Line (tai niinkuin Mies sanoo, Fugumaki -linja) suoraan Harajukuun, Meiji jingumae -asemalle. Suicalla näppärästi 190 jeniä, kesto n. 16 min.
Ekaksi sitten hintoja spottailemaan Oriental Bazaariin. Täällä kannattaa oikeasti käydä ihan ensiksi, katsomassa hinnat. Ihan varmasti löydät ne (ainakin lähestulkoon) samat asiat muualtakin, mutta halvemmalla. Sitten tiedät mitä maksat maksimissaan muualla. Tämä on siis Harajukussa, Omotesando -kadulla: http://www.orientalbazaar.co.jp/en/index.html. Täältä löytyy kaikkea astioista kimonoihin ja yukatoihin, "antiikki"huonekaluista jääkaappimagneetteihin. Kannattaa kyllä käydä. Mutta, on torstaisin suljettu!
Tuolta sitten Kiddy Landiin, joka lähes vieressä samalla kadulla. Oh my! Mikä tavarahelvetti! Mutta mahtavaa! Eka kuva paikasta:
Hahhah, Nameko mushroom'han kavereineen se siinä... Mitä muuta kuvittelit?? Mietin vaan että kuka pervo setä on "keksinyt" tämän hahmon lapsille...
Niin. Pitihän mun sitten ostaa miehelleni Nameko -avaimenperä ja mm. 1 muki =P
Tuoltapa sitten Takeshita Doorille, jota rakastan <3 Vaikkakin on teineille suunnattu katu, enkä minä mahdu niihin vaatteisiin, mutta se tunnelma <3 Ja voin löytää mun rakkaille kivoja tuliaisia =) Siellä myös 4 -kerroksinen 105 jenin kauppa Daiso, kannattaa käydä! Löydät tosi paljon tarvikkeita alle eurolla. Kalliimmat tuotteet on merkitty eri hintalapulla näkyvästi. Lähellä on myös Hanamaru Udon, jossa saa pelkistetyn udon -keiton halvimmillaan 150 jenillä!!
Harajukusta lähdin takas kotio, ihan väskä ja nälkä. Piti tietty siis napata onigiri kaupasta, ja toinekin varmuuden vuoks miestä varten. Onneks se oli kämpillä <3 Oli ostanut mm. adaptereita mitä pitikin. Sitte lähettiin taas etiäpäin, Ikebukuroon syömään. Ja tässäpä paikka, jota voi sydämellisesti suositella, jo edellisiltä kerroilta:
TENGU!!
Tengun tunnistaa tosta punaisesta paholaisen naamasta. Se on izakaya -ketju, pieniä annoksia tilataan ja jaetaan seurueen kesken, vähän niinkuin Espanjan tapakset. Syötiin masut täyteen, n. 8 pikkuannosta puoliks ja 4 x n. 0,4 l olutta, 3800 jeniä yht... Eli 32,50 e yhteensä. Todellakin kannattaa käydä!
Niin vie kielen mennessään... Uuuuh <3
Oho, tällainen olutautomaatti löydettiin yhdeltä läheiseltä pikkukadulta! Harvemmin näitä näkyy =)
Ja voi että, eikö ookin söpöjä jopa nää kaljatölkit... =P
Sitte ku teki jälkkäriks kahvia mieli, niin Starbucksiinhan sitä...
Mielenkiintoisin osa Stabaa... =P Eli vessan käyttöpaneeli. Uuuuu ja kansi oli lämmitetty :3
Sit kotiin kirjottaa tätä ja hoitaa muitakin asioita. Huomenna tarkoituksena (ekaks nukutaan niin paljon ku sielu sietää) mennä Kappabashille kattelee keittiötarvikkeita... Ihanaa, olen Japanissa!! d=(^0^)=b
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti